Traumaperäinen stressihäiriö PTSD seksuaalisen väkivallan kokemuksen jälkeen

​​Mikäli stressioireet pitkittyvät ja jatkuvat yli kuukauden ajan sekä rajoittavat seksuaaliväkivaltaa kokeneen toimintakykyä, kyseessä voi olla traumaperäinen stressihäiriö (Posttraumatic Stress Disorder, PTSD).

Jo varhain lapsuudessa tai muussa elämänvaiheessa koettu pitkäaikainen traumatisoituminen, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö, aiheuttaa ihmiselle lukuisia toimintaa ja elämää vaikeuttavia oireita. Oireiden yhteys traumakokemukseen ja traumatisoitumiseen on usein ilmeinen, vaikka yhteys ei aina heti paljastuisikaan. Tällaisia oireita voivat olla syömishäiriöt, itsetuhoisuus, ongelmat seksuaalisuuden alueella, ongelmat ihmissuhteissa, sosiaaliset ongelmat laajemmin, taloudelliset ongelmat ja muutokset elämän olosuhteissa.

PTSD:n määritelmä ei riitä kuvaamaan 2-tyypin traumojen oirekirjoa. Sen vuoksi PTSD:n määritelmän rinnalle on kehitetty kompleksisen PTSD:n määritelmä. Siihen on sisällytetty laajemmin ihmisen persoonallisuudessa, stressinsietokyvyssä ja ihmissuhteissa ilmeneviä seurauksia.

Vakava varhainen traumatisoituminen muuttaa ihmisen suhdetta itseen ja toisiin. Moni kokee voimakasta häpeää ja syyllisyyttä. Lisäksi moni kokee itsensä avuttomaksi ja täysin arvottomaksi, sellaiseksi, joka ei ansaitse elämässän mitään hyvää. Osa kokee, että elämä on pysyvästi pilalla ja heidän on vaikea luottaa, että joku voisi ymmärtää heidän kokemuksensa. Toisaalta ihmissuhteita saattaa leimata myös jatkuva pelastajan etsiminen. Traumatisoitumiseen liittyy muutoksia kyvyssä tunnistaa ja säädellä omia tunteita ja impulsseja. Tunteiden säätelyyn liittyvät ongelmat voivat ilmetä esimerkiksi itsetuhoisena käytöksenä, räjähtävinä vihanilmauksina tai jatkuvana surullisuutena ja alakulona.

Uhriutumisen eli kielteisten kokemusten kasaantumisen voidaan katsoa olevan yksi traumatisoitumisen seurauksista. Se on menneiden kokemusten tuottama vankila, jossa ihminen ei kykene enää luottamaan omaan sisäiseen hälytysjärjestelmän. Yhteys omaan kehoon ja tunteisiin on katkennut välttämisen myötä, eikä ihminen enää havaitse merkkejä vaarasta. Toisaalta ihminen saattaa lamaantua vähänkin uhkaavassa tilanteessa. Uhriutuminen on ymmärrettävissä myös traumatisoitumisen vaikutuksilla ihmisen vääristyneeseen käsitykseen itsestä. Ihmisen käsitys itsestä voi olla arvoton, paha ja syyllinen. Tällöin hänen on hyvin vaikea arvioida vuorovaikutustilanteita ja niiden riskejä ja puolustaa itseään kaltoinkohtelulta.

Edellinen sivu Seuraava sivu
 

Kyllä

Päivitetty  16.11.2020