HIV-infektio on ihmisen immuunikatoviruksen aiheuttama tauti, joka aiheuttaa hoitamattomana puolustusjärjestelmää heikentävän pysyvän infektion. HIV-positiivisella tarkoitetaan HIV-tartunnan saanutta henkilöä, jonka verestä löytyy infektion merkkinä vasta-aineita HI-virukselle. HI-virus voi tarttua verikontaktissa, suojaamattomassa sukupuoliyhdynnässä, raskauden tai synnytyksen aikana, rintaruokinnassa sekä likaisten neulojen ja ruiskujen välityksellä. HIV ei tartu jokapäiväisessä kanssakäymisessä. HIV-infektio on yleensä pitkään täysin oireeton, ja se voidaan todeta HIV-vasta-ainetestillä. Testiä ei oteta rutiininomaisesti muiden sairauksien tai sairaalahoitojen yhteydessä.
Suomessa HIV-infektion seuranta, hoito ja lääkitys on potilaalle maksutonta ja hoito tapahtuu keskus- ja yliopistosairaaloiden infektiopoliklinikoilla. HIV:n lääkehoito on tehokasta ja alentaa veren virusmäärän vähäiseksi pienentäen samalla huomattavasti tartuttavuutta. Nykyisillä lääkehoidoilla HIV-positiivisen elinajanodote ei poikkea taustaväestöstä, kuten ei myöskään työelämässä toimiminen ja perheiden perustaminen.
HIV-tartunta voi siirtyä lapseen raskauden ja synnytyksen yhteydessä tai imettäessä äidinmaidon välityksellä. Mikäli äidin HIV-positiivisuus ei ole tiedossa raskauden aikana, ei sikiön tartunnan ehkäisy ole mahdollista. Tartunnan riski on tällöin jopa 15-40 prosenttia. HIV-testiä tarjotaan äitiysneuvolassa kaikille raskaana oleville naisille.
Kun äidin HIV-positiivisuus on tiedossa raskauden aikana, voidaan äiti-lapsi-tartunta ehkäistä tehokkaasti. Äidin raskaudenaikainen lääkehoito yhdessä lapsen lyhyen syntymänjälkeisen lääkehoidon kanssa laskee lapsen tartunnan riskin alle yhteen prosenttiin. HUS-alueella on vuoteen 2016 mennessä syntynyt HIV-positiivisille äideille yli 240 lasta. Yksikään lapsista ei ole saanut HIV-tartuntaa.
Äidin HIV-infektio ei altista sikiön kehityshäiriöille tai raskauskomplikaatioille eikä vaikuta raskauden kulkuun. Raskaudenaikainen seuranta tapahtuu tavanomaiseen tapaan neuvolassa sekä lisäksi sairaalan äitiyspoliklinikalla.
Synnytys
Mikäli äidin HI-virustaso on lääkittynä matala, on ensisijainen synnytystapa yleensä alatiesynnytys. Synnytys hoidetaan pääpiirteissään tavanomaisen käytännön mukaisesti, mutta äidin ja lapsen verikontakti minimoiden. Synnytyksenaikaisia toimenpiteitä vältetään, mikäli mahdollista.
Imetys
Tartuntariskin vuoksi HIV-positiivisen äidin ei tule imettää maissa, joiss on saatavilla turvallisia maidonkorvikkeita. Äidin maidonnousu estetään suun kautta otettavalla kertalääkityksellä pian synnytyksen jälkeen. Muilta osin lapsivuodeaika ja lapsen hoito kotona eivät poikkea tavanomaisesta.