Äitiyspoliklinikan vastaanotolla tarkistetaan tarjonta. Jos sikiö on perä- tai poikkitilassa, sikiön sydänäänet rekisteröidään KTG-kuuntelun avulla. Lääkäri tekee ultraäänitutkimuksen, jonka avulla arvioidaan sikiön paino ja sen hetkinen tarkka asento. Tämän jälkeen voidaan tehdä niin sanottu sikiön ulkokäännös. Toimenpiteen tekee lääkäri yhdessä kätilön kanssa. Ulkokäännöksessä lääkäri vie aluksi kätensä sikiön tarjoutuvan osan eli perän alle ja nostaa sitä varovasti ylöspäin sekä ohjaa tarvittaessa hartioista sikiön ylävartaloa alaspäin. Usein sikiö itsekin liikkuu tässä vaiheessa paljon ja kääntää päänsä alaspäin. Noin puoli tuntia ennen ulkokäännöksen tekoa voidaan antaa tarvittaessa supistuksia estävä lääke.
Ulkokäännöksen aikana sikiön vointia seurataan ultraäänitutkimuksen avulla. Käännöksen onnistumista auttaa, jos äiti on mahdollisimman rento ja jännittämättä. Rh-negatiiviset äidit saavat suojarokotuksen. Toimenpiteen jälkeen kuunnellaan sikiön sydänääniä noin 30–60 minuutin ajan.
Perätilan ulkokäännös on turvallinen toimenpide, jonka riskit ovat pienet. Riski käännöksen jälkeiseen keisarileikkaukseen on 1:200. Riski siihen, että toimenpide aiheuttaa merkittäviä muutoksia sikiön sydänkäyrässä on 1:100.
Aina ulkokäännös ei onnistu. Onnistumisprosentti riippuu muun muassa raskausviikoista, sikiön asennosta ja koosta, lapsiveden määrästä sekä äidin aikaisempien synnytysten määrästä. Eri tutkimusten perusteella onnistumisprosentti on keskimäärin 50. Ensisynnyttäjällä onnistumisprosentti on 40 ja monisynnyttäjällä 60.
Lisätietoa perätila-alatiesynnytyksestä saat Synnytys-osion Perätilasynnytys-videosta.