Raskaushepatoosin oireet ja toteaminen

Suomessa raskaushepatoosia esiintyy noin yhdellä prosentilla synnyttäjistä. Puolessa tapauksista tauti uusii seuraavissa raskauksissa.

Raskaushepatoosilla eli hepatogestoosilla tarkoitetaan raskauden aikaista maksan toiminnan häiriötä, jonka syy on tuntematon. Raskaushepatoosista käytetään myös nimitystä raskauskolestaasi.

Hormonaaliset tekijät ovat olennaisia raskaushepatoosin synnyssä. Monisikiöraskauksissa raskaushepatoosin riski on suurempi kuin yksisikiöraskauksissa. Raskaushepatoosi on yleisempää talvisin kuin muina vuoden aikoina, mutta syytä tähän ei tiedetä. Äidille raskaushepatoosi on vaaraton, mutta sikiöllä on kirjallisuuden mukaan noin yhden prosentin kohdunsisäisen kuoleman riski. Riski liittyy erityisesti lasketun ajan ohittaneisiin raskauksiin ja taudin vaikeimpiin, sairaalassa hoidettaviin muotoihin.

Diagnoosi perustuu oireisiin ja veren sappihappoarvojen sekä maksaentsyymien kohoamiseen. Tavallisesti raskaushepatoosi alkaa oirehtia 30–36 raskausviikolla. Raskaushepatoosin pääasiallinen oire on kutina, joka jatkuu raskauden loppuun asti. Iho voi olla kutiava kauttaaltaan, mutta yleensä kutina on voimakkainta vatsalla, kämmenissä ja jalkapohjissa. Usein kutina pahenee öisin ja saattaa haitata nukkumista. Ihon keltaisuutta esiintyy harvoin (noin 2–5 prosentilla) ja se on yleensä lievää.

Milloin yhteys lääkäriin?

Jos koet iholla kutinaa, asiasta tulee mainita neuvolassa. Neuvolasta käsin määritetään sappihappo ja maksaentsyymitasot laboratoriokokein. Mikäli nämä ovat koholla, saat lähetteen sairaalaan joko päivystykseen tai äitiyspoliklinikalle. Jos sinulla on todettu sappihapot kohonneeksi ja tunnet vauvan liikkeet kotona normaalisti, odota annettua äitiyspoliklinikkakäyntiä. Jos sikiön liikkeet ovat vähentyneet, ota yhteys synnytyssairaalan päivystykseen lisäohjeiden saamiseksi.

 

Kyllä

Päivitetty  29.10.2020