Raskaudenaikaisessa seurannassa kaksosraskaudet jaetaan niin sanotun koriositeetin mukaan mikä määräytyy onko sikiöillä yhteinen istukka vai erilliset omat istukat. Koriositeetti pystytään useimmiten selvittämään ensimmäisessä ultraääniseulonnassa.
Sikiöillä omat istukat
Dikoriaalinen-diamniaalinen (DI-DI): molemmilla sikiöillä on omat suoni- ja vesikalvot. Tämä on yleisin kaksosraskausmuoto, 70-80 prosenttia kaikista kaksosraskauksista. Näistä 90 prosenttia on erimunaisia kaksosia eli lapset ovat epäidenttisiä, jolloin kaksi munasolua on hedelmöittynyt kahdella eri siittiöllä. Noin 10 prosenttia kaikista DI-kaksosista on identtisiä, mikä johtuu hedelmöittyneiden munasolujen jakautumisesta aivan raskauden alkuvaiheessa. Kun jakautuminen tapahtuu hedelmöittymisen jälkeen 1-3 päivän sisällä, muodostuu kaksi erillistä istukkaa. Lasten identtisyys voidaan varmistaa syntymän jälkeen.
Sikiöillä on yhteinen istukka
Jos istukka on yhteinen, syntyvät lapset ovat niin sanottuja identtisiä kaksosia eli lähtöisin samasta hedelmöittyneestä munasolusta. Yksi hedelmöittynyt munasolu jakautuu kahdeksi alkioksi ensimmäisten vuorokausien aikana. Yleensä jakautuminen tapahtuu ennen kiinnittymistä kohdunseinämään. Tässä tapauksessa lasten geeniperimä on sama.
Monokoriaalinen-diamniaalinen (MO-DI): sikiöillä on yhteinen suonikalvo mutta molemmilla on omat vesikalvot. Tämä on toiseksi yleisin kaksosraskausmuoto, 20-30 prosenttia kaikista kaksosraskauksista.
Monokoriaalinen-monoamniaalinen (MO-MO): molemmat sikiöt ovat samojen suonikalvojen ja vesikalvojen sisällä.