MS-tauti on autoimmuunitauti, jossa elimistö muodostaa vasta-aineita kehon omia kudoksia vastaan MS-taudissa vasta-aineet kohdistuvat aivojen valkean aineen hermohaarakkeita vastaan. Taudin aiheuttajaa ei edelleenkään tunneta. Yleisimmät oireet ovat lihasheikkous, tasapaino- ja näköhäiriöt, rakon ja suolen toimintahäiriöt sekä poikkeava uupumus. Aaltomaisesti etenevä taudinmuoto on tavallisin: se on noin 80–85 prosentilla sairastuneista. MS-tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 20-40 vuotta.
MS-potilaiden rutiininomainen äitiyspoliklinikkaseuranta raskauden aikana ei ole tarpeen. MS-tauti ei altista raskaus- tai synnytyskomplikaatioille, eikä raskaus vaikuta MS-taudin pitkäaikaisennusteeseen. Joissakin tapauksissa raskaudella on jopa suotuisa vaikutus.
MS-tauti rauhoittuu yleensä raskauden aikana, mutta heti synnytyksen jälkeen oireet saattavat uusiutua tai pahentua. MS-taudin perussairauden hoito tapahtuu raskauden aikana oman neurologin toimesta. Pahenemisvaiheita estävää niin sanottua immunomodulaattorilääkitystä ei suositella rutiinisti raskauden aikana, eikä sille tavallisesti ole tarvetta. Osa MS-taudissa käytetyistä lääkkeistä on teratogeenisia eli sikiökehitykselle haitallisia, eikä niitä tule käyttää raskauden aikana. Raskauden aikana pahenemisvaiheita voidaan hoitaa turvallisesti kortikosteroidipulsseilla tai IVIG:lla. Mikäli MS-taudin hoidossa on käytössä natalitsumabi, sen käytössä suositellaan jopa kolmen kuukauden pituista varoaikaa ennen suunniteltua raskautta. Lisäksi fingolimodin ja mitoksantronin epäillään olevan haitallisia sikiön kehitykselle, joten lääkkeen käyttö tulisi lopettaa viimeistään kaksi kuukautta ennen raskauden ehkäisyn lopettamista.
MS-tauti yleensä rauhoittuu raskauden aikana, mutta heti synnytyksen jälkeen taudin pahenemisvaiheet voivat lisääntyä. Osa MS-taudin hoidossa käytetyistä lääkkeistä eivät sovi raskauden aikana käytettäviksi. MS- tauti potilaan tulee ottaa raskauden suunnittelu esiin hyvissä ajoin oman neurologin vastaanotolla, jolloin tarvittavat lääkemuutokset voidaan toteuttaa.
Synnytystapa valikoituu synnytysopillisin perustein. MS-tautia sairastavalla ei ole estettä alatiesynnytykseen. Synnytyksen jälkeen jopa puolella potilaista taudin pahenemisvaihe ilmaantuu kuuden kuukauden kuluessa synnytyksestä. Pahenemisvaiheiden ja niiden estoa suunnitellaan yhdessä hoitavan neurologin kanssa. Imetystä suositellaan. Imetyksellä ei ole todettu suoraa biologista vaikutusta MS-taudin aktiivisuuteen. Lääkkeistä beetainterferonia ja glatirameeriasetaattia voi käyttää imetyksen aikana. Hoito voidaan aloittaa viikon kuluttua synnytyksestä, kun raskaus on ollut täysiaikainen. Natalitsumabia ei suositella imetyksen aikana, ja immunosuppressiivisten lääkkeiden käyttö on imetyksen aikana kielletty.