Toimenpideradiologia tukee kirurgiaa ja korvaa osittain kirurgisia toimenpiteitä. Käytettävät menetelmät ovat vähemmän kajoavia eivätkä rasita potilasta niin paljon kuin perinteiset leikkaukset. Nukutusta ei useinkaan tarvita. Tästä johtuen myös toipuminen on nopeampaa.
Toimenpiteitä voidaan tehdä hyödyntäen ultraääntä, röntgenläpivalaisua, tietokonetomografiaa tai magneettikuvausta. Toimenpiteissä saatetaan myös käyttää varjoainetta.
Tavallisimpia toimenpiteitä ovat esimerkiksi:
- biopsia eli neulanäyte
- kanavointi eli nestekertymän tyhjentäminen
- valtimoahtauman pallolaajennus
- valtimoahtauman tai tukoksen stentti eli metalliverkkoproteesin asennus
Neulanäyte
Neulanäytteitä voidaan ottaa pinnallisista kohteista kuten ihonalaisista kyhmyistä, lihaksista, kilpirauhasesta tai pinnallisista imusolmukkeista. Nämä näytteenotot voidaan usein tehdä ilman esivalmisteluja ja ilman jälkiseurantaa.
Neulanäytteitä otetaan usein myös syvistä kohteista kuten maksasta, haimasta, munuaisista tai keuhkoista. Yleensä näiden toimenpiteiden jälkeen vaaditaan seurantaa yön yli sairaalassa.
Kanavointi
Kuvantamisohjatusti tyhjennetään vatsaontelon ja keuhkopussin sisäisiä nestekertymiä. Monesti näihin jätetään päiväksi tai kahdeksi katetriletku tyhjenemisen varmistamiseksi. Myös vatsaontelon sisäisiä märkäkertymiä tyhjennetään kuvantamisohjatusti.
Virtsa- ja sappiteiden kanavoinnit ovat myös tavallisia toimenpiteitä. Niillä voidaan hoitaa esimerkiksi virtsajohtimen ahtaumia tai tukoksia sekä sappitietukoksia.
Pallolaajennus ja stentti
Verisuonten pallolaajennukset ovat tyypillisiä suonensisäisiä toimenpiteitä. Ennen varsinaista pallolaajennusta hoidettavaksi suunnitellun ahtauman tai tukoksen sijainti varmistetaan varjoainekuvauksella.
Pallolaajennuksen yhteydessä verisuoneen voidaan asettaa stentti eli metalliverkkoproteesi, jonka tarkoituksena on ehkäistä verisuonen ahtautumista uudelleen.
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
| Miten valmistaudun radiologiseen toimenpiteeseen? | Tarkista saamastasi potilasohjeesta, miten toimenpiteeseen tulee valmistautua. Yleensä ennen toimenpidettä tulee käydä laboratoriokokeissa ja olla ravinnotta ohjeiden mukaan. Monet vertaohentavat lääkkeet tulee tauottaa muutamia päiviä ennen toimenpidettä. Tarkemmat ohjeet saat lääkäriltä, joka on lähettänyt sinut tutkimukseen. Joissakin toimenpiteissä käytetään puudutetta ja/tai jodipitoista varjoainetta. Joskus ne saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Kerrothan kuvantamisyksikön henkilökunnalle, jos sinulla on todettu yliherkkyys jodipitoiselle varjonaineelle tai puuduteaineelle. Osassa kuvantamismenetelmiä käytetään röntgensäteitä. Mikäli tiedät tai epäilet olevasi raskaana, kerro asiasta sinua hoitavalle lääkärille tai viimeistään tutkimukseen tullessasi. |
| Mitä radiologisessa toimenpiteessä tapahtuu? | Ennen toimenpidettä iho puhdistetaan ja peitellään puhtailla liinoilla. Tämän jälkeen pistoskohta puudutetaan, joissakin toimenpiteissä käytetään nukutusta. Toimenpiteestä riippuen käteesi laitetaan kanyyli, jonka kautta voidaan tarvittaessa antaan kipulääkettä, rauhoittavaa lääkettä sekä nesteitä. Sinulle voidaan antaa toimenpiteen aikana jodipitoista varjonainetta. Toimenpiteen tekee lääkäri ja mukana on hoitaja avustamassa. Vointiasi seurataan koko toimenpiteen ajan. Jos toimenpiteessä käytetään läpivalaisua tai ultraääntä, saadaan käyttöön koko ajan ajantasaista kuvaa kohdealueelta. Tietokonetomografia- tai magneettiohjatussa toimenpiteessä on lääkärillä käytössään toimenpiteen aikana otetut kuvat. |
| Mitä radiologisen toimenpiteen jälkeen? | Jälkihoito riippuu sinulle tehdystä toimenpiteestä. Toimenpiteen jälkeen sinun tulee yleensä olla makuulla ja levossa. Pinnallisissa näytteenotoissa vuodelepoa ei tarvita lainkaan ja voit kotiutua nopeastikin. Jos sinulle on kanavoinnin yhteydessä asennettu katetri, saat siitä hoito-ohjeet aina erikseen. Lisäksi saat ohjeet mahdollisesta lääkityksestä. Sinut tutkimukseen lähettänyt lääkäri kertoo tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa. |
| Onko radiologisessa toimenpiteessä riskejä? | Radiologisissa toimenpiteissä on jonkin verran riskejä, kuten kaikissa ns. kajoavissa toimipiteissä. Huolellinen saamasi potilasohjeen mukainen valmistautuminen on tärkeää, koska sen avulla saadaan riskit mahdollisimman pieniksi. Toimenpiteestä aiheutuvat haittavaikutukset, kuten verenvuoto ja tulehdus, ovat kuitenkin harvinaisia. Joissakin toimenpiteissä käytetään puudutetta tai jodipitoista varjoainetta, jotka molemmat saattavat aiheuttaa allergisen reaktion. Kerrothan kuvantamisyksikön henkilökunnalle, jos tiedät olevasi allerginen jodipitoiselle varjoaineelle tai puuduteaineille. Jos toimenpide tehdään läpivalaisun tain tietokonetomografian avulla, syntyy kuvantamisesta röntgensäteilyä. Säteilyn määrään vaikuttaa toimenpiteen kohde sekä kesto. Jos säteily mietityttää, voit aina kysyä lisätietoa sinua hoitavalta lääkäriltä tai röntgenin henkilökunnalta. Tietoa säteilyn vaikutuksesta ja eri tutkimusten säteilymääristä löydät myös Tietoa säteilystä -osiostamme. |