Vaikuttavuus

Digipolulla potilas voi tutustua itsenäisesti sairauteensa tai tilanteeseensa liittyvään luotettavaan tietoon, mikä vähentää ammattilaisten kuormitusta. Kun asiakas voi perehtyä hoitoonsa jo ennen sen alkamista ja palata digipolun sisältöihin itselleen sopivana ajankohtana, hän omaksuu tehokkaammin hoidon tai kuntoutuksen keskeiset osa-alueet. Digipoluille on mahdollista tehdä myös chatteja, joiden avulla asiakkaat voivat vaihtaa ajatuksia keskenään ja saada näin vertaistukea.

Digipolku antaa asiakkaalle mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta hoidostaan tai kuntoutumisestaan. Polku ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, vaan se on käytettävissä ympäri vuorokauden. Polkujen mahdollistama etäasiointi parantaa hoidon saatavuutta ja edistää potilaiden tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta.

Digipolun avulla hoitoa voidaan tarjota useammalle asiakkaalle kuin ilman polkua, eli digitaalinen hoito mahdollistaa asiakasmäärän kasvun ilman että hoidon saatavuus heikentyy merkittävästi.

Terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta digipolut helpottavat potilaiden hoitoa tarjoamalla mahdollisuuden etähoitoon ja parantamalla tiedonkulkua. Ammattilainen voi seurata potilaan etenemistä digipolulla, joten hän näkee, mihin tietoon asiakas on jo perehtynyt polun kautta. Tämä helpottaa hoidon ja esimerkiksi kasvokkaisten vastaanottokäyntien suunnittelua.

Toimenpiteisiin liittyvillä digipoluilla voidaan kertoa asiakkaille toimenpiteistä ja niihin valmistautumisesta. Kun asiakas tulee toimenpiteeseen hyvin valmistautuneena, toimenpide voi nopeutua, jolloin aikaa vapautuu useammille potilaille.

Digipolut tuovat ammattilaisten työhön joustavuutta sekä aikataulullisesti että etätyömahdollisuuksien kautta. Lisäksi ne tukevat ammattilaisten osaamisen kehittämistä, sillä niiden avulla voidaan tarkastella laajaa asiakaspopulaatiota ja parantaa viestinnän laatua.

Terveyskylän talojen ja TerveyskyläPRO-palvelun vaikuttavuutta selvitettiin vaikuttavuusarvioinnilla syksyllä 2023. Arviointi perustui Terveyskylää käyttävien ammattilaisten haastatteluihin, kyselyihin, palvelujen käyttötilastoihin ja terveystaloustieteen laskentamalleihin.

Arvioinnin mukaan Terveyskylän taloja työssään käyttäviltä sote-ammattilaisilta vapautuu työaikaa muuhun potilastyöhön keskimäärin 13,4 minuuttia päivässä ja TerveyskyläPRO-palvelua käyttäviltä keskimäärin 10 minuuttia päivässä. Ammattilaiset, jotka käyttivät sekä taloja että TerveyskyläPRO-palvelua, arvioivat ajansäästön olevan keskimäärin 25,6 minuuttia päivässä. Yli 25 minuutin ajansäästö tarkoittaa käytännössä, että työaikaa vapautuu potilastyöhön 1–2 potilaalle. Yhtä kyselyyn vastannutta ammattilaiskäyttäjää kohden säästetyn työajan arvo on keskimäärin 1 583 euroa vuodessa.

Terveyskylän talojen vaikutusta kansalaisten terveydentilaan ja elämänlaatuun selvitettiin kansalaisille suunnatulla kyselyllä. Vastaajista 69 prosenttia arvioi talojen käytön parantaneen heidän elämänlaatuaan. Lisäksi toisen puolesta asioivista 56 prosenttia arvioi käytön parantaneen hoidettavan tai huollettavan henkilön elämänlaatua. Talojen käytön tiheydellä ja elämänlaatuvaikutuksella oli molemmissa tapauksissa tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Arvioinnin toteutti terveystaloustieteen ja vaikuttavuustutkimuksen asiantuntijayritys ESiOR Oy HUSin toimeksiannosta.

Digitaaliset terveyspalvelut ovat kilpailukykyisiä, sillä niillä on tuotantokäytössä laaja volyymi. Lisäksi digipalveluilla on keskeinen merkitys asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa, erityisesti pitkäaikaissairaiden hoidossa. Alueilla, joilla on pitkät etäisyydet, digipalvelut voivat mahdollistaa hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen ilman että potilaan tarvitsee matkustaa pitkiä matkoja vastaanotolle.

Erilaiset itsehoito- ja asiointiratkaisut voivat vapauttaa merkittävästi terveydenhuollon resursseja, jolloin henkilöstön työaikaa voidaan kohdentaa niihin tilanteisiin, joissa fyysinen asiakaskohtaaminen on erityisen tärkeää.

Parhaimmillaan digipalveluiden avulla potilas voidaan hoitaa lähipalveluna perusterveydenhuollossa myös silloin, kun tarvitaan erikoissairaanhoidon osaamista. Tämän mahdollistavat esimerkiksi eKonsultaatiopalvelut sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden yhteiset digitaaliset palvelupolut. Yhteiset palvelupolut parantavat myös hoidon sujuvuutta ja saavutettavuutta.